Testamentin laatiminen on yksi yleisimmistä perhe- ja jäämistöoikeudellisista toimeksiannoista. Vaikka juristille testamentin laatimen on arkipäivää, testamentti on aina tekijälleen henkilökohtainen ja tarkkaa harkintaa vaativa asiakirja. Asiakkaita usein mietityttää perintövero ja sen suuruus. Testamentilla voi vaikuttaa merkittävästi perintöveroseuraamuksiin.
Perintökaaren mukainen perimysjärjestys ja testamentin mahdollisuudet
Jos testamenttia ei ole laadittu, vainajan omaisuus jaetaan perintökaaren mukaisen perimysjärjestyksen mukaan. Tällöin ensisijaisia perillisiä ovat kuolleen henkilön lapset eli rintaperilliset. He ovat aina oikeutettuja lakiosaansa myös silloin, jos testamentissa määrätään omaisuuden jakamisesta toisin. Lakiosaperillisen perintöoikeutta ei voi tehokkaasti sivuuttaa kuin laissa tarkasti määritellyissä tilanteissa.
Lakiosan ylittävästä omaisuudesta voi kuitenkin määrätä testamentilla vapaasti. Testamentin avulla voi ensinnäkin varmistaa, että omaisuus pysyy suvussa ja se ei päädy esimerkiksi perillisten avioerojen myötä suvun ulkopuolelle. Omaisuutta voi testata kummilapselle, läheiselle ystävälle tai vaikkapa yleishyödylliseen tarkoitukseen, kuten yhdistykselle tai säätiölle.
Hyvin laadittu testamentti on tapa varmistaa oman tahdon toteutuminen kuoleman jälkeen.
Erilaisia testamentteja
Testamentin tyyppi ja sisältö määräytyvät tekijän elämäntilanteen, perhesuhteiden ja omaisuuden laadun perusteella.
1. Yleistestamentti
Yleistestamentissa tekijä määrää koko omaisuutensa tai sen murto-osan tietylle henkilölle. Yleistestamentinsaajan oikeudellinen asema vastaa kuolinpesän osakkaan asemaa.
2. Legaatti eli erityistestamentti
Legaatin saaja saa tietyn esineen tai omaisuuserän, mutta ei osakkuutta kuolinpesässä. Legaatilla voidaan antaa täysi omistusoikeus tai vain käyttö- tai tuotto-oikeus.
Testamentti avoliitossa ja avioliitossa
- Avoliitossa elävät eivät peri toisiaan ilman testamenttia, joten perintösuunnittelu on erityisen tärkeää. Käyttö- ja hallintaoikeustestamentti voi olla verotuksellisesti järkevä vaihtoehto.
- Avopuolisot / aviopuolisot voivat laatia ns. keskinäisen testamentin, jossa ensiksi kuolleen omaisuus testamentataan eloonjääneelle. Testamenttiin liitetään tyypillisesti myös toissijaismääräys, jossa määrätään omaisuuden lopullisista saajista molempien puolisoiden kuoltua. Keskinäinen testamentti on mahdollista laatia myös esimerkiksi lapsettomien sisarusten kesken.
Testamentti huomioi myös alaikäisen perinnönsaajan
Muiden määräysten ohella testamentilla voidaan ilmaista perinnönjättäjän tahto alaikäisten lasten huollon osalta. Lapsen huoltaja voi tällä tavoin esittää toiveensa siitä, kenen huoltoon hänen alaikäiset lapsensa tulee uskoa testamentin tekijän kuoltua. On huomattava, että lasten huoltoa koskeva testamenttimääräys ei ole holhousviranomaista ja tuomioistuinta velvoittava määräys, mutta edellä mainittujen tahojen on otettava määräys huomioon lapsen huoltoa koskevaa päätöstä tehdessään. Alaikäisiä lapsia koskevan päätöksenteon keskiössä on aina lapsen etu, joten tuomioistuimen ja holhousviranomaisen on arvioitava lasten huoltoa koskevaa testamenttimääräystä lapsen edun näkökulmasta. Arvioon vaikuttaa merkittävästi se, voidaanko lapsen huollon järjestämistä testamentissa nimetylle henkilölle pitää lapsen edun mukaisena.
Testamenttiin on mahdollista liittää myös esimerkiksi haudanhoitoa koskevia määräyksiä.
Testamentti kannattaa aina laatia juristin avustuksella
Juristi osaa kysyä oikeat kysymykset ja taustat selvittämällä varmistaa, että testamentti heijastaa asiakkaan tahtotilan ja se täyttää lainsäädännön edellyttämät muotovaatimukset. Testamenttia on mahdollista elämäntilanteen muuttuessa myöhemmin muuttaa ja sen voi peruuttaa.
Jos harkitset testamentin laatimista tai päivittämistä, ota rohkeasti yhteyttä toimistoomme.
Lakiasiaintoimisto Malkamäki-Laurila Oy
Seinäjoki
Puh. 045 122 9699, toimisto@malkamaki-laurila.fi
Tutustu myös aikaisempiin kirjoituksiin: edunvalvontavaltuutuksesta ja lahjakirjasta lapselle