Avopuolison juridinen asema kuolemantilanteessa
Yhä useampi suomalainen elää avoliitossa menemättä koskaan naimisiin. Arjen tasolla avoliitto vastaa monessa suhteessa avioliittoa. Puolisoilla on yhteinen koti ja he jakavat arjen kulut, heillä saattaa olla myös yhteisiä lapsia. Juridisesti avo- ja avioliitto kuitenkin eroavat toisistaan. Avopuolison turvaton asema korostuu erityisesti silloin, kun puoliso menehtyy. Suomen lainsäädäntöön ei tällä hetkellä juurikaan sisälly avopuolison asemaa turvaavaa sääntelyä toisin kuin on aviopuolisoiden kohdalla. Poikkeuksena mainittakoon laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) ja avopuolison oikeus hakea tietyissä tilanteissa hyvitystä yhteistalouden eteen antamastaan panoksesta.
Yhteinen koti ei ole turvattu
Toisin kuin avioliitosta leskeksi jääneellä, avopuolisolla ei ole oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, ellei hän ole asunnon omistaja tai asumisoikeutta ole turvattu testamentilla. Asunnon mahdollisesta yhteisomistuksesta huolimatta, kuolleen puolison perilliset voivat vaatia perinnönjakoa, mikä voi johtaa yhteisen kodin myyntiin, vaikka avopuoliso olisi asunut siinä vuosikymmeniä.
Avopuoliso ei peri ilman testamenttia
Ilman testamenttia avopuoliso ei peri mitään. Tilanne on sama siinäkin tilanteessa, että pariskunta olisi elänyt yhdessä vuosikymmeniä tai heillä olisi yhteisiä lapsia. Perillisten piiri määräytyy perintökaaren mukaan, jossa ensisijaisia perillisiä ovat vainajan rintaperilliset (lapset ja lastenlapset). Mikäli rintaperillisiä ei ole, perintö ohjautuu perittävän sukulaisille (vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat jne.). Näin ollen perintö menee laissa määrätyssä järjestyksessä sukulaisille, mutta ei missään tilanteessa avopuolisolle.
Avopuolisoiden perintöoikeus voidaan varmistaa laatimalla testamentti avopuolison asemaa turvaamaan. Sen avulla voidaan varmistaa, että avopuoliso saa esimerkiksi:
- omistusoikeuden tai
- hallintaoikeuden yhteiseen kotiin tai muuhun omaisuuteen.
Pariskunta voi tehdä keskinäisen testamentin, tai kumpikin voi laatia oman testamenttinsa. Testamenttia laadittaessa on tärkeää huomioida mahdolliset perilliset aiemmista suhteista, sillä rintaperillisillä on lähtökohtaisesti aina oikeus lakiosaansa.
Perintöverotus avopuolisoiden välillä
Avopuoliso maksaa saamastaan perinnöstä perintö- ja lahjaverolain mukaista veroa. Verotuksen lopputuloksen kannalta ratkaisevaa on se, onko avopuolisoilla yhteisiä lapsia:
- Jos on, avopuoliso rinnastetaan verotuksessa aviopuolisoon, mikä tarkoittaa alempaa veroluokkaa.
- Jos ei ole, avopuoliso kuuluu verotuksessa kalliimpaan toiseen veroluokkaan.
Avoliittojen yleistyessä tieto luo turvaa
Avoliitto on yhä yleisempi tapa elää yhdessä, mutta oman kokemukseni mukaan sen oikeudelliset seuraukset jäävät monelle epäselviksi. Erityisesti kuolemantapauksessa epäselvyydet voivat aiheuttaa suurta epävarmuutta ja ristiriitoja.
Avopuolisoiden perintöoikeus kannattaa varmistaa. Testamentti ja perintösuunnittelu ovat avainasemassa avopuolison aseman turvaamisessa. Yksinkertainen toimenpide voi tuoda merkittävää mielenrauhaa ja suojata läheisesi mahdollisilta oikeudellisilta ongelmilta tulevaisuudessa.
Ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja sinulle parhaan ratkaisun löytämiseksi. Alkukartoitus on maksuton eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.
Tutustu myös myös blogikirjoituksiin testamentista ja perunkirjoituksesta
Lakiasiaintoimisto Malkamäki-Laurila Oy
Seinäjoki
Puh. 045 122 9699, toimisto@malkamaki-laurila.fi