Edunvalvontavaltuutuksella turvaat itsemääräämisoikeutesi toteutumisen myös silloin, kun et enää itse kykene hoitamaan asioitasi. Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa hyvin pitkälle ulottuvat valtuudet päämiehen taloudellisten ja henkilökohtaisten asioiden hoitoon. Lainsäädäntö kuitenkin rajaa tietyt tilanteet edunvalvontavaltuutuksen käyttöalan ulkopuolelle, joista esimerkkinä mainittakoon esimerkiksi testamentin tekeminen päämiehen puolesta.
Sairaus tai onnettomuus muuttaa elämää ja arjen tuttuja kuvioita merkittävällä tavalla. Vakava sairastuminen ei katso ikää. Toisaalta elämme tänä aikana entistä vanhemmiksi, jonka vuoksi mm. muistisairaudet ovat lisääntyneet. THL:n arvion mukaan vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan muistisairauksia sairastavia noin 247 000, mikäli ikäryhmittäinen sairastavuus säilyy nykyisellään ja iäkkäiden määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys
Tilanteessa, jossa henkilö itse ei voi enää tehdä itseään koskevia isoja ja pieniä päätöksiä edunvalvontavaltuutuksen merkitys ja käyttömahdollisuudet korostuvat. Edunvalvontavaltuutuksen käyttökelpoisuuden näkökulmasta oleellista on, että se on laadittu riittävän ajoissa ja että se täyttää lainsäädännön asettamat muotovaatimukset. Yksilön näkökulmasta itsemääräämisoikeus vahvistuu, kun on olemassa varmuus siitä, että asioita hoitaa tarkoituksenmukaisella laajuudella tehtävään sopivaksi arvioitu läheinen. Valtuutetun näkökulmasta byrokratian määrä vähenee ja asioiden hoito sujuvoittuu, kun asia on tarkoin etukäteen pohdittu.
Arkiajattelussa edunvalvontavaltuutus ja holhoustoimilain mukainen edunvalvonta usein sekoitetaan. Edunvalvonnan tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät mm. vajaavaltaisuuden tai sairauden vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Holhoustoimilain mukainen edunvalvonta tulee kysymykseen tilanteissa, joissa henkilö ei ole laatinut edunvalvontavaltuutusta tai henkilö ei enää kykene laatimaan juridisesti pätevää edunvalvontavaltuutusta ja tarve edunvalvonnalle on olemassa. Edunvalvojan asema ja tehtävät ovat tarkasti säänneltyjä. Päämiehen omaisuuden hoitaminen on niin ikään tarkoin säädeltyä. Holhoustoimilain mukaiseen edunvalvontaan nähden edunvalvontavaltuutus tarjoaa huomattavan joustavan ja turhasta byrokratiasta vapaan tavan järjestää asiat tulevaisuuden toimintakyvyttömyyttä silmällä pitäen. Tästä syystä edunvalvontavaltakirjojen määrä on viime vuosien aikana merkittävästi lisääntynyt.
Edunvalvontavaltakirja suositellaan laadittavan asiantuntijan kanssa, jolloin valtuuttajan tahtotila ja yksilöllinen tilanne tulee tarkasti käytyä läpi ja jotta voidaan varmistua siitä, että toimitaan linjassa lainsäädännön asettamien muotovaatimusten kanssa. Huomionarvoista on, että edunvalvontavaltakirjan pätevyyttä arvioidaan vasta, kun valtuuttajan terveydentila on heikentynyt niin paljon, että valtakirjan vahvistaminen Digi- ja väestötietovirastossa on ajankohtaista. Edellä mainitun valossa olisi yksilön kannalta hyvin epätoivottavaa, että valtakirjassa olevat puutteet johtaisivatkin siihen, että valtakirjaa ei ole mahdollista vahvistaa tai että valtakirjan antamien valtuuksien käyttöala onkin valtuuttajan tarpeisiin nähden liian suppea.
Laadimme toimistossamme muiden perheoikeudellisten asiakirjojen ohella myös edunvalvontavaltakirjoja, joten olethan yhteydessä, mikäli sinä tai läheisesi haluatte laatia edunvalvontavaltuutuksen, p. 045 122 9699.