Avioliitto synnyttää puolisoiden välille aviovarallisuusoikeudellisen suhteen, jonka merkitys ja vaikutukset liiton päättyessä eroon kannattaa tiedostaa. Juridisessa mielessä avioliitto päättyy puolison kuolemaan tai avioeroon. Avio-oikeuden ja avioehdon merkitys konkretisoituukin erotilanteissa vasta osituksen/omaisuuden erottelun yhteydessä.
Vaikka avioliitossa vallitsee omaisuuden ja velkojen erillisyys, liiton päättyessä eroon ja avio-oikeuden realisoituessa, asetelma muuttuu. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus lasketaan yhteen ja selvitetään laskennallinen avio-osa, jolla tarkoitetaan puolta avio-oikeuden alaisesta netto-omaisuudesta. Tällä tavoin saadaan laskettua tasingon suuruus, jonka varakkaampi puolisoista on avio-oikeuden nojalla velvollinen entiselle puolisolleen suorittamaan. Mikäli varakkaamman puolison omaisuus on hankalasti/epätarkoituksenmukaisesti realisoitavassa muodossa, tasingon maksaminen saattaa vaatia esimerkiksi pankkilainan ottamisen. Osituksen tarkoitus on purkaa puolisoiden välinen aviovarallisuusoikeudellinen suhde ja tasata puolisoiden netto-omaisuus arvomääräisesti yhtä suureksi. Osituksen lopputulokseen on näin ollen mahdollista oleellisesti vaikuttaa avioehtosopimuksen avulla.
Avioehtosopimus on kihla- tai aviokumppaneiden yhdessä laatima sopimus avioliiton päättymisen varalle. Avioehdolla voidaan yhdessä määrätä siitä, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä omaisuus avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. Avioehdolla näin ollen määritellään avio-oikeuden ulottuvuus ja laajuus. Avioehtosopimuksessa voidaan lisäksi sopia avioliiton varallisuussuhteeseen sovellettavasta laista, mikäli vähintään toisella puolisoista on muita kansalaisuuksia tai asuinpaikka toisessa valtiossa. Ollakseen pätevä, avioehdon tulee täyttää tietyt muotovaatimukset. Avioehdon voimaantulon edellytyksenä on lisäksi se, että se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa. Mikäli avioehtosopimus sisältää lainvalintaa koskevia määräyksiä, tulee ne niin ikään rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa. Kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä rekisteriä, mikä tulee osata ottaa huomioon avioehtosopimusta ja lainvalintaa koskevaa sopimusta rekisteröitäessä.
Avioehdon tarpeellisuutta tulee punnita jokaisessa suhteessa erikseen. Perhesuhteet, taloudelliset olosuhteet ja tilanteet ylipäätään ovat aina uniikkeja, joten se mikä sopii yhdelle pariskunnalle ei välttämättä sovikaan toiselle. Uusperhekuviot, yritystoiminta ja esimerkiksi vanhemmilta saatu perintö ovat esimerkkejä asioista, joita kannattaa pohtia avioehdon näkökulmasta. Avioehtosopimusta laadittaessa on tärkeää varmistua siitä, että osapuolet todella ymmärtävät, mitä avioehto käytännössä merkitsee, mikäli avioliitto päättyy eroon. Toisaalta tilanteet saattavat vaihdella myös pitkässä liitossa, jonka vuoksi myös avioehdon muutostarpeet kannattaa aika ajoin käydä läpi.
Mikäli avioparien oikeudellinen asema ja avioehtoasiat askarruttavat, ota rohkeasti yhteyttä: toimisto@malkamaki-laurila.fi ja käydään juuri teidän tilanteenne läpi. Alkukartoitus (15 min) on maksuton.